maanantai 6. tammikuuta 2014

Ei oo tullu vähää aikaa kirjotettuu tänne. Mie en aio pakottaa mitää tekstii syntymää, jos se ei tuu luonnostaa. Nyt mie kuiteskii haluun jakaa teille min perheen joulun, koska se on asia jota mie arvostan ja joka on aina yks vuoden kohokohdist. Vuotta mie vaihoin kotona Greyn Anatomiaa katellen, mut jouluna oli hurja lomaviikko perheen kans Rautjärven lumettomas maisemas.



Rakas veikkani Juuso oli hyödyks ku joulupuuroa keitettii.


Mie, äiti, äitin sisko, Juuso, Maiju ja lapset. Tää oli uus ja erikoinen joulu ku Maiju ja Pihla oli liittyny meijän seuraa uusina perheenjäseninä, vaik ollaa tunnettu koko ikämme. Ihanaa viimein saaha viettää joulua yhessä. Outoo oli se, et viime pääsiäisenä kuollu Jussi-serkku ei ollu enää mukana. Toinen serkku on perustanu oman perheen. Muutamii vuosii sitte poistu myös äitin siskon mies. Porukka vaa vähenee, mut onneks lisääntyyki! Mie rakastan jouluja oman perheen kans, vaik se perhe vähä välil muuttaiski kokoonpanoa.



Meijän jouluateriaa kuuluu ihanat maidottomat ja gluteenittomat herkkulootat. Lohta ja karjalanpaistiiki löyty. Kyl kelpas!


Tänä vuonna meit kokkei oli onneks kaks. Myö haettii perunat ja porkkanatki Rihun biodynaamiselta tilalta, samoin ku ryytisuolat ja vähä hilloaki. Muut ainekset haettii kaupast luomuna ja väännettiiki porkkana, peruna, lanttu ja aurajuusto-punajuurilaatikkoja kokonainen päivä. Luomukinkku kuulu tietyst valikoimaa kans, kiitos Sannalle.


Kinkkuna toimi possu nimeltä Timo-Pekka. Kamala sentää ku se oliki Timo-Pekan näkönenki.


Käytii myö joulukirkossakii laulamas neverending Enkeli taivaan ja koitin kyl parhaani sulautua hartautee ja olla repeilemättä siel ku pikkytyttö kaikelle minkä ei pitäis naurattaa just sil hetkel.


Jouluateria valmiina. Yks ei malttanu pitää pienii näppei eros fetajuustolautasest (no oikei kyl myökii närkittii)



Lasten kans joulukuusen koristelua.


Meil on aina ollu aika perinteinen joulu. Mie tykkään siit, koska lapsuuden jouluist on aina niin ihanat muistot ja haluun antaa yhtä ihanii sukupuun jatkeilleki. Meil on aina oikee kuusi, koska se on tunnelmallisempi ku muovinen. Myös meil käy joulupukki joka tuo lahjat eteisee ja ilman et sille lauletaa Joulupukki joulupukki-biisi ni se ei tuu ovest sisää.



Lapset ei uskaltanu pitkäpää-alien-pukin sylii, myö uskallettii.



Lahjameri oli valtava!



Sen jälkee innostuttii jammaa pienet Boom Kah-tsempalot!


Tuli laulettuu karaokee, parannettuu maailmaa ja mentyä monena iltana myöhää nukkumaa. Rakkaimmat ihmiset ja ihana tunnelma tekee oikeest jouluu sen taian.



Juustopöytä kuuluu meil jouluun kans. Myös vieraileva ystävä Tiia.



Jossain välis mummot sam...kävi pienille päikkäreille.



Mie ja Milo meijän pehmeet paketit päällä.


Mie niin rakastan olla mummolassa. Tää on noitten mummojen lapsuudenkoti, jossa ollaa vietetty melkein kaikki joulut vauvasta saakka. Tuli syötyä ja juotua niin paljon et oli kestoturvotus koko viikon ja saunassaki tuli käytyä melkein joka ilta. Meil on maailman paras puusauna. Voisin täs hehkuttaa näit kaikkii juttui loppuu saakka, onneks tulee taas ens vuonna uus joulu.



Moi, mie oon luomua ja kasvispainotteista syövä terveellisiä elämäntapoja rakastava ja kannattava. Ainaki yleensä.


Ihanaa tätä tulevaa vuotta kaikille, tehkää siit itellenne ja muille niin siisti ettei mitää järkee. Mie ainaki aion tehä paljon uusii juttuja ja nauttii kaikest täysil. Mie en mitää uudenvuoden lupauksii tehny, ku en mie pysty mitää lupailemaa. Mie teen joka hetkes sen mikä tuntuu parhaalta ja tuo eniten onnee ja iloo mulle ja muille. Kiitos menneest vuodest ja kiitos kaikest mitä saan tänä vuonna kokee!